Classic Motocross des Nations 2004

                      Classic motocrossin joukkue-MM ajettiin 4.9. Holicen radalla Tsekissä. Koska 50-vuotiaisiin ei löytynyt sopivia pyöriä kuljettajineen niin Suomella oli edustus tänä vuonna ainoastaan 40-vuotiaiden luokassa. Joukkueessa ajoivat Alpo Viitanen (CZ 380), Lasse Rantanen (Husqvarna 400), Kari Laaksonen (CZ 250) ja Timo Remes (Husqvarna 400). Joukkueenjohtajana toimi Veijo Paappanen.

                      Suomalaisten pääosa lähti matkaan keskiviikkoiltana lautalla Hangosta Saksaan, ja sieltä ajamalla kisapaikalle. Perille päästiin perjantai-iltapäivällä. Remes ja Viitanen olivat tulleet jo torstaina Baltian kautta ajamalla. Perjantai-iltana oli pyörien katsastus, sekä puomillemenojärjestyksen arvonta. Onni suosi Suomea 2. sijalla.

                      Lauantaina ajettiin aamupäivällä 20 minuutin pituiset harjoitukset, joissa etsittiin pyöriin lopulliset säädöt ja tutustuttiin nopeaan nurmirataan. Vallien puute vaikeutti linjojen etsimistä. Joukkueella oli mestaruus puolustettavaan, joten oli jännittävä nähdä miltä meno maistui. Kierrosaikojen perusteella Suomen nopein kuski oli Alpo Viitanen (8.). Laaksonen oli 14., Remes 21. ja Rantanen 22. Eli ei aivan niin hyvin kuin etukäteen odotettiin mutta kilpailu on toki eri asia kuin harjoitukset.

                      Kilpailussa ajettiin kaksi 15 minuutin + 2 kierroksen erää, joista saatavista kahdeksasta tuloksesta kuusi parasta lasketaan lopputuloksiin. Joukkueita oli mukana 11 maasta. Ensimmäisen lähdön voitosta kamppailivat tiukasti Tsekin Bohuslav Posledni ja Hollannin Peter van de Nieuwenhof, molemmat CZ 380:lla. Tsekkiläinen voitti lopulta väännön kahden sekunnin erolla. Viitanen ajoi hienosti pronssille, tosin 37 sekuntia voittajalle jääneenä. Tämä kuvastaa kärkikaksikon ylivoimaista tasoa. Rantanen paransi myös harjoitusten tulostaan ja oli nyt yhdeksäs, kuten myös 15. sijoittunut Remes. Laaksonen taisteli väärissä säädöissä olevan kaasuttimen kanssa, ja kun sitten toinen jalkatappikin irtosi niin edessä oli keskeytys.

                      Vaikka ensimmäinen erä ei mennytkään niin hyvin kuin oli toivottu niin mestaruuteen oli edelleen kaikki mahdollisuudet. Tsekki johti (14 pistettä), Suomi oli toisena (27 p.) ja Sveitsi kolmantena (41 p.). Ajajia kannustettiin ajamaan hyvä toinen erä.

                      Toisen erän nopein oli tanskalainen Jan W. Nielsen vm. 1968 BSA 441:llä! Hän joutui keskeyttämään ensimmäisen erän ja paahtoi nyt levänneenä lähes yhdeksän sekunnin keulan Posledniin. Kun Tsekin Vitezslav Branda ajoi CZ:lla kolmanneksi ja joukkueen kaksi muutakin ajoivat sijoille 11. ja 12. niin lopputuloksesta ei ollut epäselvyyttä: järjestävä maa sai juhlia mestaruutta! Viitanen ajoi taas mainiosti ja ehti maalilipulle viidentenä. Rantanen paransi ensimmäisen erän tulostaan ja oli nyt seitsemäs. Laaksonen oli 22. mutta Remes joutui keskeyttämään kytkinrikon vuoksi. Suomi sai toisesta erästä siis 34 pistettä. Nyt alkoi kuumeinen laskeminen miten muilla meni; riittääkö suoritus säilyttämään toisen sijan? Kyllä! Tsekki oli selkeä voittaja 30 pisteellään. Suomi siis hopeallla (61 p.).  Kolmanneksi kiri Tanska (77 p.) vain pisteen erolla Sveitsiin (78 p.). Hollanti oli varmasti pettynyt viidenteen sijaansa, kuten myös Ruotsi joka romahti yhdeksänneksi. Hollannin tuulennopea CZ-kuljettaja Peter van de Nieuwenhof kohtasi tällä kertaa parempansa. Ennen kilpailua Paappanen lupasi Viitaselle yllätyksen jos hän pystyy voittamaan Nieuwenhofin. Ensimmäisessä erässä tuo ei vielä onnistunut mutta toisessa Peteriltä puhkesi rengas ja näin Alpo oli palkkionsa ansainnut - hienon CZ-solmion!

                      Suomi menetti mestaruuden keskeytyksiin. Tällä tasolla voitto edellyttää täydellistä ajosuoritusta. Ensi vuonna kilpailu ajetaan Saksassa ja ainoana tavoitteena on ottaa mestaruus takaisin. Joukkue on ollut vuosia sama, mutta nyt sitä joudutaan todennäköisesti jonkun verran uusimaan.

                      Kilpailuihin kuuluva illanvietto pidettiin kulttuurikeskuksessa. Palkintojen jako suoritettiin teatterissa. Illalla juhlimme hopeaa nauttien hyvästä ruuasta, oluesta, musiikista ja tanssista. Varikolla oli yöllä leppoisa tunnelma ihmisten juhliessa kuka mitäkin.

                      Maanantaina alkoi kotimatka. Soitimme Jawa-tehtaalle ulkomaankaupan päällikölle Daniel Fuxalle ja kerroimme että olemme kiinnostuneet tutustumaan tehtaaseen. Hän toivotti meidät tervetulleeksi. Jawan maahantuoja Simpanen oli faksannut aiemmin tehtaalle kyselyn vierailusta, mutta ei ollut saanut vastausta ja kehotti meitä soittamaan varmistuksen matkalta.

                      Fuxa näytti meille esittelypyöriä ja kertoi Jawan historiasta sekä näytti kuvia uusista tuotantomalleista. Esim. kahden vuoden kuluttua tavoitteena on saada markkinoille 650-kuutioinen nelitahtienduro. Hän lupasi myös auttaa mikäli CZ-crossipyöriin tarvitaan osia. Tutustuminen Jawa-tehtaaseen oli erittäin mieluinen kokemus ja lopuksi Fuxa antoi jokaiselle muovikassin, jossa oli Jawa-tuotteita sekä pari julistetta.

                      Kotimatka sujui pikku ongelmia lukuun ottamatta  kohtuullisesti. Tsekeissä oli noin +28º C, joten oli hieno nauttia kesälomasta. Tämä oli allekirjoittaneelle viides kilpailumatka Suomen joukkueen mukana, ja aina yhteen mieleenpainuva.  

Teksti: Veijo Paappanen

TULOKSET: ECMO